Kauden 2019 - 2020 ohjelma

pe 4.10.2019

TALOUSTIETÄJÄT KEHÄSSÄ - Suunta tulevaan


Professori (emeritus) Vesa Kanniainen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja,
dosentti, KTT Aki Kangasharju ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja, TTT Elina Pylkkänen

Kolme taloustietäjää, Vesa Kanniainen, Aki Kangasharju ja Elina Pylkkänen, suuntaavat mielenkiinnon tulevaan: Mikä on heidän viestinsä meille yhteiskunnan nykymenosta ja tulevasta? Millaisia jännitteitä, joita ei voi ohittaa, he löytävät ajassa ja tulevassa? Mitkä asiat on pakko tehdä nyt ja mitkä niistä hoitaa aika? Mitkä ovat kansantaloutemme tärkeimmät pääomat? Missä kulkevat yritysten ja organisaatioiden taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen yhteiskuntavastuun rajat? Mihin he viime kädessä luottavat ja uskovat?
 
Oheiskirjallisuus:
Talouspolitiikan arviointineuvosto (2019): Raportti 2018. Suomenkielinen käännös.
Vesa Kanniainen ym. (2015): Miten Suomi voidaan pelastaa - Talouspoliittinen manifesti -raportti.
Vesa Kanniainen (2015): Yritysten yhteiskuntavastuun taloustiede.
Aki Kangasharju (2018): Käänne — Suomen lamaantuminen ja uusi nousu.
 

pe 1.11.2019

KAKSI SISARTA - MONTA TODELLISUUTTA

Kirjailija Pirkko Saisio ja kirjailija Sirpa Kähkönen

Kun estradille astuu kaksi sisarta, Pirkko Saisio ja Sirpa Kähkönen, on paikalla monta todellisuutta. Miten he kokevat nykypäivän elämänmenon? Mistä pitäisi puhua ja miksi? Mistä kuuluisi kirjoittaa, mutta ei vain voi - ainakaan vielä? Mitä elämä ja sen värit ja ihmisten kohtaamiset, omat tai muiden tarinat, ovat opettaneet? Miksi niitä on pakko käsitellä tekstinä, näytelmänä ja elokuvana? Miksi on kannattanut nähdä kaikki vaiva ja ponnistelu? Miten oma näkökulma on muuttunut vuosien saatossa? Mitä paljastuisi oman elämän ns. välitilinpäätöksessä?

Oheiskirjallisuus:
Pirkko Saisio (1975): Elämänmeno.
Pirkko Saisio (2019): Epäröintejä.
Sirpa Kähkönen (2010): Vihan ja rakkauden liekit. Kohtalona 1930-luvun Suomi.
Sirpa Kähkönen (2016): Tankkien kesä.

 

pe 17.1.2020

PAHUUDEN YTIMESSÄ

Vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma, dosentti, oikeuspsykologi Julia Korkman ja rikoskomisario Saara Asmundela
 
Ihmisellä on taipumus monenlaiseen käytökseen. Onko ihminen luonnostaan hyvä tai paha tai molempia? Hannu Lauerma, Julia Korkman ja Saara Asmundela johdattavat pahuuden moniulotteiseen maailmaan ja pahuuden ilmenemiseen. Mikä merkitys on tilanteilla, ympäristön vaikutuksella ja taipumuksella aggressioon sekä evoluutiolla? Tai sukupuolella ja väkivallan ihannoinnilla? Voidaanko kulttuurin avulla muokata ihmisen taipumuksia eri suuntiin? Entä kun vedotaan siihen, että pahojen tekojen kohteena olevat ihmiset ovat pahoja, ja heidän ihmisyytensä riistetään. Onko myötäelämiselle ja ymmärtämiselle sijaa? Saako paha vanhan sanonnan mukaisesti lopulta palkkansa vai onko pahuus ikuista?

Oheiskirjallisuus:
Hannu Lauerma (2014): Hyvän kääntöpuoli.
Hannu Lauerma (2009): Pahuuden anatomia. Pahuus, hulluus ja poikkeavuus.
Eeva Nikkola & Julia Korkman (2017): Milloin tulisi epäillä lapseen kohdistunutta pahoinpitelyä? Lääkärilehti 34/2017 vsk 72.
Helinä Häkkänen-Nyholm (toim.) (2009): Psykopatia.
Toni Hinkka (2016): Selviydy narsistista. Opas kiusaajasta vapautumiseen.
 

pe 21.2.2020

MITEN MEILLÄ MENEE?

Hiljaisten vähemmistöjen ja piiloon jäävien näkökulma
 
Tutkimusjohtaja, dosentti Tomi Mäki-Opas, Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri, YTT Riitta Särkelä ja professori Niina Junttila
 
Vanhat sanonnat toteavat, että ”niin makaa kuin petaa” ja ”sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”. Miten olemme hyvinvointiyhteiskuntamme rakentaneet? Mikä on sen tila? Miksi tähän on tultu? Miltä osin Suomi ansaitsee maineensa tasa-arvon ja hyvinvoinnin mallimaana? Tomi Mäki-Opas, Riitta Särkelä ja Niina
Junttila johdattavat eriarvoistumisen maailmaan: Miltä elämän kirjo näyttää, kun sitä katsotaan hiljaisten vähemmistöjen, ohitettujen, ei-kohdattujen ja ei-nähtyjen kautta ja silmin. Miten eriarvoistuminen ilmenee ja millaisia ulottuvuuksia se saa? Mitkä ovat tulevaisuuden suuntaviivat ja ennusteet? Keskiössä pitäisi olla sekä auttajien että autettavien yhteistyö. Mistä löytyy onnistumisen salaisuus?
 
Oheiskirjallisuus
Niina Junttila (2018): Kaiken keskellä yksin. Aikuisten yksinäisyydestä.
Niina Junttila (2015): Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys.
Laura Kestilä & Sakari Karvonen (toim.) (2019): Suomalaisten hyvinvointi 2018.
Juho Saari (toim.) (2017): Sosiaaliturvariippuvuus.Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
Juho Saari (2015): Huono-osaiset. Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla.
 

pe 27.3.2020 - Tapahtuma peruttiin koronavirustilanteen takia. 

Viestinnän peruskivet ja uudet vaateet

Strateginen viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen ja Metsäteollisuus ry:n viestintäjohtaja Mika Mäkinen
 
Vanhan kansan viisaus ohjeistaa tuppisuisia suomalaisia: ”Puhu oikein, vaikka sana päivässä” ja ”Kuule paljon, puhu vähän”. Alati muuttuva toimintaympäristö asettaa viestinnälle uusia vaatimuksia. Median murros haastaa perinteisiä toimintatapoja. Viestinnältä toivotaan vuorovaikutteisuutta sekä yhteisön sisällä että organisaation ulkoisilla toimintakentillä. Taru Tujunen ja Mika Mäkinen ohjeistavat meitä viestinnän uusien vaateiden edessä: Mitä nykyviestintä on ja mitä siltä edellytetään? Miten viestinnästä saataisiin ennakoivampaa, keskustelevampaa ja reaaliaikaista? Millainen on tulevaisuuden viestinnän luonne? Mitkä ovat olleet suomalaisten niin sanotut heikot kohdat ja suurimmat haasteet ja miten voimme varmistaa onnistumisemme tulevaisuudessa?
 
Oheiskirjallisuus
Taina Parviainen (2018): Paremmin sanottu kuin tehty.
Elisa Juholin (2017): Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja.
Markus Talvio & Ulla Klemola (2017): Toimiva vuorovaikutus.
Sirke Lohtaja & Minna Kaihovirta-Rapo (2007): Tehoa työelämän viestintään. Puhu kuulijalle, kirjoita lukijalle.
Laura Benyik & Shamuel B. Kohen (2007): Ymmärrä elekieltä. Näetkö mitä sanon sinulle?
 

Polam Seminaarit kuvituskuva

Ilmoittautuminen

Kuhunkin tilaisuuteen mahtuu 180 innokasta osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä!

Ilmoittaudu johtamisaamuun

Ilmoittautuminen on avoinna kerrallaan vain yhteen tilaisuuteen.

Lisätietoja ilmoittautumisesta:

Palveluvastaava Mari Silván:
mari.silvan(at)poliisi.fi,
p. 0295 483 155

Tietosuojaseloste